Guide•

Tunneälykäs johtaja: tunneäly johtamisessa käytännössä

Tunneälykäs johtaja: tunneäly johtamisessa käytännössä
#tunneälykäs johtaja#tunneäly ja johtaminen#tunneäly johtaminen#tunneälykäs johtaminen#tunneäly johtamisessa

Tunneälykäs johtaja ei ole ihminen, joka ei koskaan ärsyyntyisi tai stressaantuisi. Hän huomaa oman tunnetilansa ajoissa, valitsee sen jälkeen, miten toimii, ja pystyy lukemaan, mitä tiimissä oikeasti tapahtuu. Tämä on tunneälyn ydin johtamisessa: tunteet otetaan huomioon päätöksissä ja vuorovaikutuksessa sen sijaan, että ne joko ohjaisivat toimintaa huomaamatta tai niitä yritettäisiin painaa piiloon. Vaikka teknisesti taitava esihenkilö saa asiat hoidettua, tiimin ilmapiiri ja luottamus syntyvät yleensä siitä, miten hän kohtaa ihmiset vaikeissa hetkissä.

Tässä oppaassa käydään läpi, mitä tunneäly ja johtaminen tarkoittavat käytännössä: miten Golemanin viisi osa-aluetta näkyvät esihenkilön arjessa, mitä tutkimuskirjallisuus tunneälystä johtamisessa sanoo ja mitä siitä ei voi sanoa, ja miten taitoa voi harjoitella. Tunneälyn perusmääritelmä löytyy yleisoppaastamme.

Tunneäly: mitä se tarkoittaa ja mistä se koostuu
Related
Tunneäly: mitä se tarkoittaa ja mistä se koostuu
Tunneäly tarkoittaa kykyä tunnistaa, ymmärtää ja säädellä omia ja toisten tunteita. Määritelmä, Golemanin 5 osa-aluetta ja ero IQ:hun selitettynä.

Mitä tunneälykäs johtaminen tarkoittaa?

Tunneälykäs johtaminen tarkoittaa, että esihenkilö käyttää tunneälyn taitoja päivittäisessä työssään: tunnistaa omat tunteensa, säätelee niitä, kuuntelee toisia ja rakentaa suhteita, jotka kantavat myös paineen alla. Tunneälyn käsitteen loivat Peter Salovey ja John Mayer vuonna 1990, ja Daniel Goleman toi sen laajalle yleisölle 1990-luvulla. Golemanin kirjoittama Harvard Business Review -artikkeli What Makes a Leader? on yksi johtamiseen liitetyistä tunneälyn peruslukemistoista. Sen alaotsikon mukaan älykkyys ja tekninen osaaminen ovat tärkeitä, mutta tunneäly on johtajuuden ehdoton edellytys.

Kannattaa lukea tuo väite oikein. Se on yhden vaikutusvaltaisen kirjoittajan kanta, ei laskukaava. Johtamisessa tarvitaan edelleen alan osaamista, päätöksentekokykyä ja kykyä jäsentää kokonaisuuksia. Tunneäly ei korvaa niitä, vaan määrittää, kuinka hyvin ne pääsevät käyttöön, kun ympärillä on oikeita ihmisiä oikeine tunteineen.

Käytännössä ero näkyy pienissä asioissa. Kuvitellaan tilanne, jossa tiimin hanke myöhästyy ja asiakas on tyytymätön. Esihenkilö A reagoi heti: kiristää sävyä, hakee syyllistä ja jättää kokouksen epämiellyttävään tunnelmaan. Esihenkilö B huomaa oman ärtymyksensä, odottaa hetken, kysyy ensin mitä on tapahtunut ja sopii sitten, mitä tehdään seuraavaksi. Tilanne on molemmille sama. Erona on se, kuinka paljon tunne ohjaa toimintaa ilman, että sitä on edes huomattu.

Golemanin viisi osa-aluetta esihenkilön arjessa

Golemanin malli jakaa tunneälyn viiteen osa-alueeseen. Seuraava taulukko kokoaa, miltä kukin osa-alue näyttää johtamistyössä. Esimerkit ovat havainnollistavia, eivät mittaustuloksia.

Osa-alueMitä se tarkoittaaMiltä se näyttää johtamisessa
ItsetuntemusOmien tunteiden ja niiden vaikutusten tunnistaminenTietää, milloin kiire tekee ärtyisäksi, ja kertoo sen tarvittaessa tiimille
ItsesäätelyImpulssien ja tunnereaktioiden hallintaEi lähetä viestiä kiukuspäissään, vaan vastaa vasta seuraavana aamuna
MotivaatioTunteiden valjastaminen pitkän aikavälin tavoitteisiinPysyy tavoitteessa vastoinkäymisten jälkeenkin ja välittää sen tiimille
EmpatiaToisten tunteiden havaitseminen ja huomioiminenHuomaa, kun kokouksessa hiljainen työntekijä on kuormittunut
Sosiaaliset taidotViestintä, suhteet ja ristiriitojen ratkaisuKäsittelee erimielisyydet avoimesti, ennen kuin ne muuttuvat jännitteeksi

Kolme ensimmäistä ovat sisäisiä taitoja ja kaksi viimeistä suhdetaitoja. Järjestys ei ole sattumaa. Jos esihenkilö ei tunnista omia tunteitaan, hänen on vaikea säädellä niitä, ja jos säätely pettää paineessa, empatiakin jää helposti käyttämättä. Siksi kehittämistyö kannattaa aloittaa itsetuntemuksesta eikä suoraan vaikeista keskusteluista.

Yksi sudenkuoppa on luulla empatiaa myötäilyksi. Empatia johtamisessa ei tarkoita, että kaikille sanotaan kyllä. Se tarkoittaa, että päätös tehdään tietäen, miten se todennäköisesti vaikuttaa ihmisiin, ja että siitä puhutaan sen mukaisesti. Kielteinenkin viesti voidaan kertoa niin, että vastaanottaja tuntee tulleensa kuulluksi.

Valmis selvittämään ÄO:si?

Tee tieteellisesti suunniteltu testimme ja saat tuloksesi muutamassa minuutissa.

Aloita älykkyystesti

Mitä tutkimus kertoo tunneälystä johtamisessa?

Tunneälyn ja johtamisen yhteydestä on kirjoitettu paljon, ja kirjoitukset vaihtelevat laadultaan. Simply Psychology -sivuston katsauksen mukaan työntekijät, joilla on korkeammat tunneälypisteet, sijoittuvat keskimäärin korkeammalle myös vuorovaikutustaitoja arvioivilla mittareilla. Sama katsaus toteaa kuitenkin, että tavallinen älykkyys on yhteydessä johtamisen onnistumiseen eikä yksin riitä. Katsauksen mukaan johtajan heikko tunneäly voi myös heikentää työntekijöiden sitoutumista ja lisätä henkilöstön vaihtuvuutta.

Samalla on rehellistä sanoa, mitä tutkimus ei tue. Sama lähde huomauttaa, että tunneälyn vaikutus työsuoritukseen on todellinen mutta melko vähäinen, ja pienempi kuin kognitiivisten kykyjen vaikutus. Väite, jonka mukaan tunneäly olisi aina tärkeämpi kuin IQ, ei siis saa tukea. Järkevämpi tulkinta on, että johtamisessa tarvitaan molempia: päättelykykyä ja taitoa toimia ihmisten kanssa. Tunneälylle ei myöskään ole yhtä yleisesti hyväksyttyä standarditestiä, toisin kuin IQ:lle.

Tästä seuraa kolme käytännön johtopäätöstä:

  1. Älä lupaa itsellesi tai organisaatiolle, että tunneälykoulutus ratkaisee johtamisongelmat sellaisenaan.
  2. Pidä tunneälyä yhtenä johtamisen kehittämisen osa-alueena muiden joukossa.
  3. Seuraa kehitystä todellisilla arjen merkeillä: miten palaute otetaan vastaan, miten ristiriidat ratkeavat ja miten avoimesti tiimissä uskalletaan sanoa ongelmista.

Miten tunneälyä johtamisessa harjoitellaan?

Tunneälyn taitoja voi harjoitella aikuisenakin, eikä se vaadi persoonan muuttamista. Seuraavat viisi harjoitusta sopivat kiireiseenkin työviikkoon:

  1. Nimeä tunne tarkasti. Kun huomaat reaktion, kysy itseltäsi: olenko turhautunut, huolestunut vai loukkaantunut? Tarkempi sana auttaa valitsemaan sopivamman toimintatavan.
  2. Pidä tauko ennen vastausta. Vaikeassa viestissä tai kokouksessa riittää muutama sekunti. Sähköpostissa voi odottaa kauemmin.
  3. Kuuntele ymmärtääksesi. Toista omin sanoin, mitä kuulit, ennen kuin vastaat. Näin tiimiläinen näkee, että asia on mennyt perille.
  4. Pyydä palautetta omasta toiminnastasi. Kysy esimerkiksi: miltä tuntui, kun sovimme tavoitteista, ja mitä voisin tehdä toisin? Ota vastaus vastaan puolustautumatta.
  5. Pysähdy viikon päätteeksi. Käy läpi yksi hyvin ja yksi huonosti sujunut vuorovaikutustilanne ja mieti, mitä tunnetta niissä oli mukana.

Näiden harjoitusten vaikutus kertyy hitaasti. Odota muutosta viikkojen ja kuukausien, älä päivien aikaskaalalla. Jos huomaat olevasi jatkuvasti uupunut tai kireä, kyse ei ole enää pelkästä johtamistaidosta, ja silloin kannattaa puhua työterveyden tai muun ammattilaisen kanssa.

Kognitiiviset taidot: määritelmä, merkitys ja esimerkit
Related
Kognitiiviset taidot: määritelmä, merkitys ja esimerkit
Kognitiiviset taidot tarkoittavat aivojen kykyä vastaanottaa, käsitellä ja käyttää tietoa – muun muassa muistia, päättelyä, tarkkaavaisuutta ja kielellisiä taitoja. Määritelmä, osa-alueet ja ero ei-kognitiivisiin taitoihin.

Tunneäly ja johtamisen muut taidot

Tunneälykäs johtaja tarvitsee myös ajattelun taitoja. Hän jäsentää monimutkaisia tilanteita, pitää useita asioita mielessä yhtä aikaa ja tekee päätöksiä epätäydellisen tiedon varassa. Nämä kuuluvat kognitiivisiin taitoihin, ja niiden kehittyminen tukee tunnetaitoja: kun työmuisti ei ole ylikuormittunut, omat tunteet voi olla helpompi huomata ja reagoinnin voi pysäyttää.

Tämän vuoksi tunneälyä ei kannata asettaa vastakkain älykkyyden kanssa. Jos haluat tutustua toiseen puoleen, voit tehdä iq-test-official.site -sivustolla 30 kysymyksen älykkyystestin, jonka tehtävät käsittelevät neljää päättelyn osa-aluetta. Testin tekeminen on ilmaista, ja yksityiskohtainen tulosraportti on maksullinen. Se ei mittaa tunneälyä, eikä se kerro mitään johtamiskyvystäsi, mutta se antaa vertailukelpoisen kuvan loogisesta päättelystä.

Työmuisti: mitä se tarkoittaa ja miten se toimii
Related
Työmuisti: mitä se tarkoittaa ja miten se toimii
Työmuisti on aivojen kyky pitää tietoa mielessä ja käsitellä sitä samanaikaisesti muutaman sekunnin ajan. Määritelmä, Baddeleyn malli, kapasiteetti ja ero lyhytkestoiseen muistiin.

Usein kysytyt kysymykset

Q: Mikä tekee johtajasta tunneälykkään?

A: Tunneälykäs johtaja tunnistaa omat tunteensa, säätelee reaktioitaan ja huomioi toisten tunteet päätöksissään. Hän ei välttele ristiriitoja, vaan käsittelee ne rakentavasti. Golemanin mallin viisi osa-aluetta ovat itsetuntemus, itsesäätely, motivaatio, empatia ja sosiaaliset taidot.

Q: Onko tunneäly tärkeämpää kuin IQ johtamisessa?

A: Ei voi sanoa, että olisi aina tärkeämpää. Tutkimuskatsauksen mukaan tunneälyn vaikutus työsuoritukseen on todellinen mutta melko pieni, ja pienempi kuin kognitiivisten kykyjen vaikutus. Johtamisessa tarvitaan sekä päättelykykyä että tunnetaitoja.

Q: Voiko tunneälyä oppia, vaikka olisi jo kokenut esihenkilö?

A: Kyllä, tunneälyn taitoja voi harjoitella myös työuran aikana. Hyvä aloituspaikka on itsetuntemus: tunteiden nimeäminen tarkasti ja tauko ennen reagointia. Kehitys on hidasta, ja palautteen pyytäminen tiimiltä auttaa huomaamaan sokeat pisteet.

Q: Miten tunneälyä mitataan?

A: Yleisesti hyväksyttyä yhtä standarditestiä ei ole. Tunneälyä arvioidaan sekä itsearviointikyselyillä että suoritustesteillä, ja tulokset ovat suuntaa antavia. Verkkotesti ei ole virallinen arviointi eikä anna johtamiskyvystä diagnoosia.


References

Valmis selvittämään ÄO:si?

Tee tieteellisesti suunniteltu testimme ja saat tuloksesi muutamassa minuutissa.

Aloita älykkyystesti